Syksy tulee lehdet putoaa, luonto kauniin värityksen saa. Mitä siitä vaikka kesä loppuukin, onhan niitä ollut ennenkin.
Syksyn värit laitan varastoon, itse kömmin talven kainaloon. Niityt, pellot lumipeitteen saaneet on, aika luonnon käydä nukkumaan.
Lämmin tuuli kylmän karkoittaa, luontoäiti saa linnut palaamaan. Kevät herättää tän suuren pesän, että kutsua vois uuden kesän.
Lämmin suven syli tuudittaa, valon voimaa meille tarjoaa. Vuodenajat tulee aina ajallaan, vaihdellen vain paikkaa päällä maan.
Mitä siitä, vaikka vuosi mennyt on, onhan niitä ollut alla auringon. Maailma niin kaunis on vuodenaikoineen.
Elääkseen vain tarvitsee, lämmön sydämeen!